sunnuntaina, marraskuuta 18, 2007

Matonkudontamahdollisuuksia

Olen viettänyt hiljaiseloa käsityörintamalla. Muilla elämän osa-alueilla on ollut sitäkin vilkkaampaa. En ole ommellut juuri mitään koko syksynä. En ole kutonutkaan. Pikemminkin olen purkanut keskeneräisiä töitä, jotka eivät ole sittenkään miellyttäneet minua. Aika aikaa kutakin. Vielä tulee se aika, kun ehdin taas ryhtyä käsitöiden pariin, kenties jo joululomalla.

Tänään Turun Sanomissa oli räsymatoista laaja artikkeli. Vaikuttaa siltä, että räsymatot ovat yhä enemmän muotia. Rupesi tekemään mieli maton kutomista, mutta eihän minulla ole siihen aikaa. Töiden jälkeen en jaksa lähteä enää minnekään kauemmaksi kutomaan.

Olen kutonut mattoja viimeksi joskus opiskeluaikanani, eli hyvin kauan sitten. Valmiisiin loimiin oli helppo ryhtyä kutomaan. Mitä parasta, mattopuut olivat taloyhtiömme kerhohuoneessa, joten kotoa ei tarvinnut poistua kauaks. Ostin silloin edullisesti tukkuhintaan ison säkin valkoista trikookudetta ja sainkin kudottua yhden leveän maton ja kolme kapeaa käytävänmattoa. Valkoista kudetta jäi jäljelle monta pahvilaatikollista. Monta kertaa muuttaessamme on juolahtanut mieleen, että jos nuokin hävittäisi pois, tulisi muuttokuormaan enemmän tilaa. En kuitenkaan ole halunnut heittää kuteita menemään, rahan arvoista tavaraa. Sitä paitsi koko ajan olen ollut sitä mieltä, että vielä joskus paukuttelen jäljelle jääneet kuteet matoiksi. Valkoisille matoille on aina tilaa, ihan missä vain.

Koska olen ihan varma, että hukkaan kuitenkin Turun Sanomien artikkelin siihen mennessä, kun kutominen tulee minulle ajankohtaiseksi, pistän muistiin osoitteet tänne omaan blogiini, jossa kaikki muistamisen arvoiset asiat tuntuvat parhaiten säilyvän tallessa.


Turun kaupungin käsityöneuvontapiste, Peltolantie 2 (avoinna ma klo 12 -20, ti klo 9 - 20, pe klo 9 - 18)
Varsinais-Suomen Käsi- ja taideteollisuusyhdistyksen käsityökeskus, Mestarinkatu 2 B (avoinna ma 9- 18, ti - pe 9 - 17)


P.S. Ja sitten hieman purnausta. Näyttää siltä, että kaikkialla, minne asetummekin asumaan, paikallislehtien toimituksissa oletetaan, että lehtiä lukevat ainoastaan sellaiset ihmiset, jotka ovat asustelleet paikkakunnalla koko ikänsä. Niin täälläkin päin Suomea! Luin juuri ihan kohtuullisen kokoisen uutisen uudesta kirpputorista, joka on kamalan suosittu ja joka on avattu entiseen TV-tehtaaseen. Tietenkin minäkin olisin halunnut mennä katsomaan sitä, mutta kun osoitetta ei löytynyt mistään. Niin jäi tutustumatta tähän kirpputorien kaunokaiseen, ainakin siihen saakka kunnes saan ongituksi osoitteen. Paikka on niin uusi, ettei nettikään tuntenut sitä. Pitänee kysyä työkavereilta, jos joku sattuisi tietämään, missä entinen tehdas sijaitsee.

sunnuntaina, syyskuuta 09, 2007

Vain rumat ne vaatteilla koreilevat


Villatakin oikea etukappale. Yleensä aloitan villatakin neulomisen takakappaleesta, mutta tällä kertaa aloitin etukappaleesta. Villatakin malli on oma ja Serpentiinit-palmikkoneule poimin Neulojan käsikirjasta. Villatakkiin tulee normaalipituiset hihat, v-kaula-aukko ja vetoketjukiinnitys.



Vielä siinä vaiheessa, kun aloitin oman käsityöblogini, ihmettelin ihan vakavissani, mitä ihmiset tekevät kymmenillä villatakeilla ja -sukilla. Olin vahvasti sitä mieltä, että yhdet villasukat talvessa riittävät aivan hyvin. Sitten kun sukat kuluvat puhki, voi tietenkin neuloa toiset tilalle, mutta että kymmenet - silkkaa tuhlausta! Samoin ajattelin villatakeista. Eihän villatakkeja tarvitse paria kolmea enempää, koska niitä puetaan päälle yksi kerrallaan ja hyvä takki ei kulu itkemälläkään.

No, se oli silloin se. Nyt olen kuitenkin ymmärtänyt neulebloggaajien syvimmän olemuksen: mitä useampi sukkapari ja villatakki löytyy kaapista, sitä onnellisempi olen. Tosin sukkia en ole vielä neulonut, sillä aloitin villatakeista.

Mitä enemmän selaan neulebloggaajien sivuja, sitä enemmän himoitsen alpakka- ja silkkilankoja ym. ihanuuksia, joita löytyy vain nettikaupoissa. Tarkoitukseni on kuitenkin ensin päästä alennuslaareista haalimistani villasekoitelangoista - kuinkas muuten kuin neulomalla ne pois kerinä kuljeksimasta. Niin sai alkunsa myös tämä luonnonvalkoinen villatakki. Vuosi sitten haksahdin alennuslankaan, jossa on villaa 75 % ja 25 % polyamidia. Langasta olisi voinut neuloa sukkiakin, mutta minun teki mieli reipashenkistä villatakkia, joka sopii arkikäyttöön. Sitä paitsi olin ostanut viime talvena luonnonvalkoisen neulehameen, johon tarvitsen yläosan. Jos kyllästyn langan luonnonvalkoisuuteen, heitän sekä villatakin että neulehameen väripataan.

sunnuntaina, syyskuuta 02, 2007

Kesä tuli ja meni

Huh, hetki sitten koin jännittyksen hetkiä. En nimittäin muistanutkaan heti käyttäjätunnusta. Niin siinä voi käydä, kun ei bloggaa aikoihin.

Kesällä tosiaankin tuli päivitettyä käsityöblogia erittäin huonosti, sillä kiinnostuksen kohteet olivat jossakin muualla kuin käsitöissä. Talo valmistuu vähitellen. Lomat on vietetty ja töissäkin on tullut oltua jo jonkin aikaa.



Viime viikolla leikkasin farkkuhameen ja viikonlopulla ompelin hameen kasaan. Käytin ikivanhaa Suuren suomalaisen käsityölehden kaavoja (9/2005). Jätin kuitenkin vyötärökaitaleen pois.


Farkkuhame joustavasta farkkukankaasta
tuli maksamaan noin kympin.


Kaavat.
Huomaa epäsymmetriset leikkaukset.

Farkkukankaan ostin Eurokankaasta. Nuorempi lapsi oli mukana, ja hänen mielestään kangas oli juuri minun näköiseni. Kangas maksoi muistaakseni 8 €, hame tuli siis maksamaan 10 €, ilman työpalkkiota - ei yhtään hullumpaa vapaa-ajan hameeksi. Tosin taidan heti huomenna laittaa hameen töihin päälleni. Joustava farkkukangas tuntuu mukavalta päällä.

Oikeastaan ompelin farkkuhameen nähdäkseni kaavojen toimivuuden. Aion nimittäin tehdä kaavoilla hieman juhlavamman hameen. Meillä on taas sukujuhlia tiedossa, ja tällä kertaa ajattelin aloittaa ompelukset ajoissa, jotta ompelemisestakin tulisi jotakin. Tänä kesänähän minulle on käynyt niin, että ompelukset ovat jääneet lähinnä aikomuksiksi tai keskeneräisiksi.
Marjapuuron värinen pellavahame ja siihen sopiva yläosa jäivät keskeneräisiksi, sillä töiden alettua keräsin ompelukseni laatikoihin. Ei paljon puuttuisi, niin asu olisi valmis.

Kesällä värjäsin hieman kankaita. Kokeilin aurinkotekniikkaa. Aion kuitenkin painaa kankaille kuvioita, joten esittelen kankaat myöhemmin. Samoin olen kaivanut puikot ja langat esille. Yksi villatakki olisi kaulusta ja kokoamista vailla valmis. Eilen illalla kuitenkin aloitin uuden villatakin, sillä en muista enää villatakin kaulukseen tulevan pitsineuleen ohjetta enkä tietenkään löytänyt ohjettakaan. - Siivotessahan ne hukkaan joutuneet löytyvät yleensä. Tarvitseekin varmaan ruveta taas järjestelemään ohjelehtiä.

maanantaina, heinäkuuta 02, 2007

Minnekäs se kesäkuu hävisi?

Käsityöblogini on jäänyt miltei unholaan, sillä ei ole pahemmin ollut päivittämisen aihettakaan.
Käsityörintamalla on nimittäin ollut enimmäkseen hiljaiseloa. Olen sairastellut jonkin verran enkä ole jaksanut pahemmin ommella. Tietenkään en ruvennut ompelemaan uutta mekkoa poikani lakkiaisiin vaan turvauduin varasuunnitelmaan, mikä osoittautuikin ihan toimivaksi ratkaisuksi. (En esittele kuitenkaan vaatekokonaisuuttani, sillä se on yhdistelmä aikaisemmin 0mpelemaani ja kaupasta ostettua.) Ompelin kesäkuussa sentään valmiiksi yhden pellavaisen hameen, johon olen tyytyväinen, sekä topin, johon en ole tyytyväinen.

(kuva hameesta tulee tähän)


Topin kuvaa en laita blogiini, sillä toppi on totaalisen epäonnistunut. Puran sen ja käytän palat johonkin muuhun tarkoitukseen.

Suunnitelmia on sitten sitäkin enemmän. Olen myös jäljentänyt tukun kaavoja, joiden mukaan pitäisi ommella lisää kesävaatteita: sortsit tai kesähousut, muutama kesämekko sekä hame olisi suunnitelmissa. Katsotaan sitten, mitä ehdin tehdä. Olisi nimittäin mukava oleskella myös ulkona. Talonrakennus on nimittäin siinä vaiheessa, että voisi tehdä hieman pihatöitäkin. Muuttamaan pääsemme kuitenkin vasta aikaisintaan syksyllä. Joten jos ommella haluan, minun pitää ommella nyt. Myöhemmin ei ehdi.

Yksi kiireinen juttu olisi. Me olemme menossa oopperajuhliin Savonlinnaan, minun tekisi mieli ommella itse pukuni. Mitähän oopperaan pitäisi pukea päälle? Kävisikö jokin kotelomekon tapainen vaate? Mitä sen päälle voisi pukea?

Minulla on mustaa, tumman marjapuuron väristä sekä valkoista pellavaa. Minulla on myös vaalean marjapuuron väristä raakasilkkiä (joka taitaa olla kuitenkin liian talvinen kangas) Minulla on tummanpunaista ja harmaata pitsiä.




Kankaat vasemmalta oikealle:
musta pellava (3 m), punamusta ohut pellava (loimet mustat, kuteet punaiset, on jokin merkkikangas, 2,5 m) tumma marjapuuron värinen (melkein 3 m) pellavasekoitekangas. musta pellava (2,5 m), vaalean marjapuuron värinen raakapellava( noin 1,5 m).
Valkoista pellavaa en löytänytkään kuvaan, mutta sitäkin on riittävästi.





Punainen pitsikangas on ryhdikästä, mutta sitä on vähän.
Väri miellyttää minua, mutta onko pitsi liian mummomaista?


Musta pitsi on lirua ja sitäkin on aika vähän.
Siitä saisi korkeintaan boleron.
Polttopainetut kuviot olivat muotia muutama vuosi sitten.



Punaiseen taitettua harmaata pitsiä on runsaasti,
muistaakseni kolmatta metriä.
Laskeutuvuudeltaan se asettuu punaisen ja mustan välille.



Ongelmana on se, että minä pidän kaikista näistä kankaista, enkä osaa valita.

Saisikohan näistä kankaista jotakin päällepantavaa, vai pitäisikö käydä jälleen kangaskaupassa? Eurokankaassakin näytti sopivasti olevan alennusmyynti.

Olisiko ideoita?


keskiviikkona, toukokuuta 30, 2007

Uusi kesämekko / A new summer dress




Tässäpä on vasta valmiiksi saamani kietaisumallinen kesämekko. Ompelin mekon Eurokankaasta keväällä ostamastani ohuesta puuvillasta. Helma yltää polveen saakka. Malli on Moda 6/2006 -lehdestä itselleni sopivaksi muokattuna. Mekko on miellyttävä päällä. Lievästi kellottuva helma antaa liikkumisen väljyyttä ja suora helma (päinvastoin kuin kuvasta voisi päätellä - minun mallinukkeni rupesi lakkoilemaan, joten jouduin virittämään mekon vaatepuulle) on tarpeeksi tavanomainen kelvatakseen minulle vaikka jokapäiväiseen käyttöön.

Mekko on ensimmäinen Modan kaavoilla ompelemani. Modan malleja, ja yleensä suomalaisten käsityölehtien malleja, on aika usein moitittu huonosti istuviksi. Minä olen kuitenkin tottunut siihen, että joudun muuttamaan kaikkia kaavoja itselleni sopiviksi. Nimittäin suomalaisia kaavastandardeja luotaessa ei ole otettu huomioon minun eriparista olemustani (lyhyt, lanteva, rintava ja ylöspäin kapeneva). Ehkäpä vartalotyyppini sopiikin parhaiten saksalaisiin standardeihin, esimerkiksi Burdan kaavoihin. Sovittamalla kuitenkin saa melkein kaikensorttiset kaavat itselleen sopivaksi. Pitää vain tuntea omat mittasuhteensa ja tietää, mikä pukee minkinlaista vartaloa.

Kangasta on jäljellä vielä pari metriä, mikä on mielestäni oikein mukava juttu. Kangas on nimittäin hyvälaatuista. Ohuudestaan huolimatta kangas ei rypistynyt juuri lainkaan.

Vielä pitäisi ommella esikoisen lakkiaisiin juhlamekko. Ensin pitäisi kuitenkin päättää, mistä kankaasta ja minkä mallinen. Olisi aika monta vaihtoehtoa. Tässä onkin peräti kaksi päivää ja kolme yötä aikaa. On minulla myös varasuunnitelma, mikäli en ehdikään ompelemaan mekkoa valmiiksi.

My new cotton summerdress. I have to change every pattern more suitable for my, because of my body and the Scandinavian clothing standards are not equal. Perhaps I remind more German female type, beeing quite short with wide hip and breast.

Next Saturday m
y son is going to graduate in a upper secondary school I have two days and three nights to sew my dress to the examination party. Of course I have a dress in reserve.

perjantaina, toukokuuta 11, 2007

Arpajaisvoitto ja äitienpäivä

Haluan toivottaa lämminhenkistä äitienpäivää ja kaunista kevätviikonloppua kaikille lukijoilleni tämän kuvan myötä.

Tällaisen liinan TilkkuKaija voitti.
This tablerunner is for TilkkuKaija.



Lähetin arpajaisvoittopaketin TilkkuKaijalle, joten ei varmaankaan haittaa, että julkaisen blogissani kuvan voitosta jo tässä vaiheessa.

Tein applikaatiotyön American Patchwork -lehdestä aikoinaan kopioimani kaitaliinamallin mukaan. Myös minun työni sopii kaitaliinaksi tai vaikkapa seinälle, ihan oman harkinnan mukaan. Alkuperäinen työ oli sinisävyinen ja kirjailtu kokonaan käsin, mutta minä tikkasin ja kirjailin työn kokonaan koneella. Käytin neljää eri punaista sävyä sekä yhtä vihreää sävyä.

Pidin työtä haastavana, sillä en ole aikaisemmin tehnyt tämäntapaista työtä. Työ kuitenkin tekijäänsä neuvoo. Mitä enemmän käytän uuden koneeni ohjelmia, sitä varmemmaksi tulen. Pidän mallista niin paljon, että tein myös omalle äidilleni samanlaisen työn äitienpäivälahjaksi. Ei varmaan haittaa, että kerron hänen lahjastaan tässä näin julkisesti, sillä äitini ei seuraa blogiani, vaikka hän toimiikin toisinaan ateljeekriitikkonani. Aloitin itsellenikin samanlaisen liinan teon, mutta se on vielä keskeneräinen muiden kiireiden vuoksi. Teen sen valmiiksi, kunhan ehdin.

sunnuntaina, toukokuuta 06, 2007

Arvontaa!

Johan on ollut mutkia matkassa tämän arvonnan kanssa.

Ensin oikea elämä haittaa bloggaamista, sitten Bloggeri ei meinaa päästää minua omaan blogiini. Koko iltana ei edes kommenttiosastolle pystynyt jättämään kommenttia.

Tässä nyt kuitenkin kuvaraportti virallisista arpajaisista:





Askartelin kolmetoista arpalippua jälkiruokakulhoon ja sekoitin laput huolellisesti. Virallisena onnettarena toimi nuorempi poikani, joka sekoitti laput uudelleen ennen kuin nosti yhden lapuista.




Ja kas! Arpaonni suosi 12. kommentin kirjoittanutta TilkkuKaijaa!

Onnea TilkkuKaija!

TilkkuKaija, laitathan yhteystietosi minulle sähköpostitse osoitteella Kangastuksia(ättä)gmail.com, jotta voin lähettää sinulle lupaamani yllätyspalkinnon.

Laitan valokuvan myös arpajaisvoitosta, mutta se saa jäädä seuraavaan postaukseen.

lauantaina, huhtikuuta 28, 2007

Iloista vappua!



Iloista vappua!


Paistakoon päivä teille kaikille yhtä kirkkaasti kuin nämä leskenlehdet tien penkalla.

*****

Muistattehan myös arpajaiset. Voit osallistua arpajaisiin kertomalla linkin takana olevan kirjoituksen kommentteihin, millainen suhde sinulla on tilkkutöihin. Aikaa on vielä huhtikuun loppuun saakka, eli vielä kaksi vuorokautta. Arvon voittajan sitten vapun jälkeen, kun palaan takaisin netin ääreen.





tiistaina, huhtikuuta 24, 2007

Harjoittelu tekee mestarin/Practising something new

Artful Quilters Web Ring'in blogeista olen tällä hetkellä ihastunut erityisesti Little Fish Creation -blogin moderniin applikointitekniikkaan. Kuviokangas kiinnitetään liimakankaan avulla pohjakankaaseen, minkä jälkeen kankaat tikataan yhteen.


Itse en ole vielä valmis täysin abstrakteihin kuvioihin, joten kokeilin huvikseni tyylitellyn kukkakuvion ompelemista. Piirsin liimakankaan taakse vapaalla kädellä melko tavanomaisen sakarakuvion, minkä leikkasin ja tikkasin napinläpitikkauksella pohjakankaaseen. Täysin musta pohjakangas kaipasi mielestäni jotakin punaista. Niinpä sain hyvän syyn harjoitella vapaata tikkausta. Olen näköjään ehtinyt unohtaa joulukuusta saamani ohjauksen. Joudun käymään ompelukoneliikkeessä kysymässä, kuinka BSR-laite asennetaan oikeaoppisesti saadakseni tikistä tasalaatuista.




Napinläpitikit osuvat kohdalleen, mutta BSR:n käyttö on unohtunut kokonaan.
Buttonhole stiches are quite easy, but not free quilting with BSR-equipment.



I like Artful Quilters Web Ring blogs and nowadays particularly modern aplication technique of Little Fish Creation. I'd like to try this technique but now I liked to try to aplique a quite ordinary flower shape with my new sewing machine using oldfashioned buttonhole stitches and free quilting stiches with BSR (Bernina stich regulator). I noticed that I have to visit the shop where I bought the sewing machine to ask, how to use the BSR correctly, because I have forgotten it.




******



Muistattehan myös arpajaiset. Osallistut arpajaisiin kertomalla linkin takana olevan kirjoituksen kommentteihin, millainen suhde sinulla on tilkkutöihin. Aikaa on vielä huhtikuun loppuun saakka.



perjantaina, huhtikuuta 20, 2007

Käsityöohjelmia

Tällä kertaa minulla en aio esitellä omia käsitöitäni, vaikka niitäkin kyllä olisi, vaan kertoa toisten käsitöistä. Nimittäin Turku-TV:ssä näytetään Opi ja harrasta -nimistä käsityöaiheista ohjelmaa. Ohjelmaa näytetään perjantaisin klo 18 ja 20.30 sekä lauantaisin 20.15

Ensimmäisessä näkemässäni jaksossa neuvottiin silkkipainotekniikan niksejä. Tänään näytettiin, kuinka kudotaan kangaspuilla. Ohjelma sopii aloittelijoiden lisäksi niille edistyneille käsityönharrastajille, joiden mielestä on hauska seurata käsitöistä innostuneita ihmisiä työn touhussa.

Mielestäni televisiossa voisi näyttää enemmänkin käsityöaiheisia ohjelmia, jotta mahdollisimman moni voisi tutustua uusiin harrastusmahdollisuuksiin. Samalla jo ennestään käsitöitä harrastavat saisivat virikkeitä ja ideoita omiin töihinsä, esimerkiksi uusia työskentelytekniikoita.

***

Olen lukenut käsityöaiheisia blogeja 2 - 3 vuotta, siis kauemmin kuin olen pitänyt omaa käsityöblogiani. Ilokseni olen huomannut, että käsityöblogeja yhdistää yksi merkittävä asia, nimittäin omien töiden arvostaminen ja vielä laajemmin, yleensä käsitöiden arvostaminen. Minusta on hienoa, että suuri joukko käsityöharrastajia esittelee blogeissaan omia töitään ja keskustelevat keskenään. Tätä trendiä haluan itsekin jatkaa.

Ollaan ylpeitä itsestämme! :)

****
Muistattehan myös arpajaiset. Osallistut arpajaisiin kertomalla linkin takana olevan kirjoituksen kommentteihin, millainen suhde sinulla on tilkkutöihin. Aikaa on vielä huhtikuun loppuun saakka.

****

Olen miettinyt, pitäisikö minun sittenkin paljastaa yllätyslahja edeltä käsin tai ainakin vilauttaa sitä vähän. Samanlaista tämä on myös ennen joulua. On kiva järjestää jouluyllätyksiä ja -salaisuuksia, mutta en millään jaksaisi olla paljastamatta yllätystä ennen aikojaan.

Tähän mennessä saamissani kommenteissa onkin aistittavissa halu nostaa kotimaisten käsitöiden arvostusta, mitä pidän erittäin tärkeänä. Hyvin tehty käsityö on parhaimmillaan kuin kallisarvoinen aarre: kaunis, persoonallinen, ainutlaatuinen, usein myös käytännöllinen - jopa taideteos.







torstaina, huhtikuuta 19, 2007

Minun peitto! / My quilt!

Vihdoinkin sain valmiiksi Ruusutarha-tilkkupeittoni. Sain ommeltua reunuksen viimeiset pistot tänään, ja olen tosi tyytyväinen. Onhan peitto ihan ensimmäinen oma peittoni.

At last my Rsoegarden-quilt is finished. I made my last stiches to the border earlier today, and now I'm pleased. It is my very first quilt for myself.


Ruusutarha kevätauringossa.
Rosegarden at spring sunshine.




Kokeilin, miltä täkki näyttää sohvan päällä, mutta en pitänyt näkemästäni.
I liked to see the quilt, how it looks like on sofa, but I did not like the view.





Luultavasti pidän peittoa torkkupeittona sohvan reunalla.
Voisi olla mukavaa käpertyä peiton sisään televisiota katsoessa.

I keep the quilt on the sofa as a nap quilt.
It would be nice to wrap myself up and watch TV.


*****


TilkkuSatu neuvoi minua, miten värjätty kangas voidaan paistaa: Kankaat kääritään vanhaan lakanaan noin puoleksi tunniksi 100-asteiseen uuniin.

Koska minulla ei ollut sopivaa vanhaa lakanaa, käärin kankaan löyhästi leivinpaperin sisään. Kankaasta tuli ihan hyvä.

Myöhemmin löysin sattumalta kirjastosta kirjan, joka käsitteli kankaanvärjäystä. Kirjassa annettiin kaksi neuvoa, kuinka väri voidaan kiinnittää. Värin voi kiinnittää lämpökaapissa (kai tarkoitettiin kuivauskaappia?). Kangas ripustetaan 120-130 -aseteiseen kaappiin noin kymmeksi minuutiksi. Myös kankaan lämmittävällä mankelilla voidaan kiinnittää väri. Kangas pitää antaa olla mankelissa noin kahdeksan kierrosta.

Uunissa paistaminen tuntuu tällä hetkellä kätevimmältä, sillä meillä ei ole kuivauskaappia eikä mankelia.

Värjättyä ja paistettua kangasta ei saa pestä viikkoon värin kiinnittämisen jälkeen, jotta väri kiinnittyy kunnolla kankaaseen.



TilkkuSatu advised me how to bake dyed fabric in oven: Take old sheet and put the dyed fabric and make a packet. Put the packet in oven with about 100 C degrees keep it there about half an hour.

I tried TilkkuSatus advice but I made the packet with the baking paper, and it worked.

Later at library I found a book about dyeing and printing fabric. I found the advice to fix the dyeing color in some kind of electric cabinet drier with 120 - 130 C degrees about ten minutes. I found also the advice to use the electric mangel with heat. About eight rounds is enough for the colour fixing.

I also found very important advice to not wash the dyed and fabric immediately after fixing the colour but wait one week, because of colour fixing properly.

*****


Muistathan ottaa osaa yllätysarpajaisiin.

Osallistut arpajaisiin ilmottautumalla
maanantain 9.4. postauksen kommettilaatikkoon huhtikuun aikana. Saamiani vastauksia oli ilo lukea. On ilahduttavaa huomata, että tilkkutöitä tunnetaan ja niitä arvostetaan.

Kaipaan edelleenkin juuri sinun mielipidettäsi.












torstaina, huhtikuuta 12, 2007

Lisää värjäyskokeiluja/ An another dyeing experiement



Tässäpä tämä ikävänvärinen turkoosi kangas nyt on käsiteltynä kahdella eri sinisellä sekä runsaalla kourallisella suolaa! Olen tulokseen melkoisen tyytyväinen.

Here you are! The dull turquoise fabric has changed to beautiful blueish turqoise fabric with spots maden with salt treatment.





Tässä kangas on lähikuvassa.
And here is fabric in close-up.




Ja tässä vielä kuva värjäysprosessista.
And here fabric is in process.


Värjäsin kankaan eilen, joten kangas on jo kuiva, ja väri pitäisi saada kiinnitettyä pintaan. Edellisellä kerralla silitin kankaan, mutta kärsivällisyyteni ei riitä liki kolmen metrin kankaan niin huolelliseen silittämiseen, että saisin värin pysymään pinnassa.

Olen kuullut, että kangasvärin voi kiinnittää paistamalla ihan tavallisessa uunissa. Silitysraudan kolme pistettä vastaa 200 astetta, mutta tuskin puuvillakangasta kuitenkaan uskaltaa pistää 200-asteiseen uuniin. Niinpä kysynkin teidän mielipidettänne:

  • Millä tavalla paistat kankaasi?
  • Millaisessa lämpötilassa uskaltaisin paistaa puuvillakankaan?
  • Kuinka kauan liki 3-metristä kangasta pitää paistaa?

Yesterday I dyed the fabric, so it is dry enough to fasten the colour. At last time I ironed the fabric, but now I think, I have not patience enough to iron about three meters of fabric so careful, to fasten the colour on fabric.

I have heard, that you can roast the dyeing colour in oven. The three dots on iron means about 200 C degrees, but I dare not to put the cotton fabric on to oven with 200 C degrees.

So I'd like to ask your opinion:
  • How do you roast/bake your dyed fabric in oven.
  • How many degrees is enough for cotton?
  • How long you roast/bake your dyed three-meter-long dyed cotton?

***

Muistathan ottaa osaa yllätysarpajaisiin.

Osallistut arpajaisiin ilmottautumalla
maanantain postauksen kommettilaatikkoon huhtikuun aikana. Saamiani vastauksia oli ilo lukea. On ilahduttavaa huomata, että tilkkutöitä tunnetaan ja niitä arvostetaan.

Kaipaan edelleenkin juuri sinun mielipidettäsi.

keskiviikkona, huhtikuuta 11, 2007

Kankaanvärjäyskokeiluja/ Fabric Dyeing Experiments

Alussa oli metrikaupalla luonnonvalkoista lakanakangasta. Sitten halusin kokeilla, kuinka kangas taipuu väreihin. Niinpä ostin Dylonin kangasväriä ja värjäsin parin metrin pätkän turkoosiksi. Kuten kuvastakin näkyy, väri ei tarttunut tasaisesti eikä siitä tullut jännittävän kirjavakaan vaan jotakin siltä väliltä. En pidä myöskään pesukonevärjäystä mitenkään ekologisena, koska jouduin pesemään kankaan useasti ennen kuin vakuutuin värin pysyvyydestä.


At first there were meters and meters of natural white cotton fabric. Then I wanted to experiment, how I can fix the fabric more colourful. So I bought Dylon fabric colour for wash machine and dyed turquoise some meters of fabric. But as you see the picture, the dyeing result is not solid, not vivid, but just boring. And the wash machine dyeing is not ecological, because I had to wash the fabric many times until I was sure enough colour is permanent.






Tässä turkoosi kangas luonnonvalossa.
Here the turquoise fabric in daylight.


Seuraavaksi kokeilin Emo-tuotteen emulsiovärejä luonnonvalkoiseen kankaaseen. Sekoitin kahta eri sinistä emulsioon vaaleaksi liuokseksi ja suihkutin väriemulsion kankaalle niin että lopulta kangas oli läpikotaisin märkä. Koska halusin kankaasta täplikkään, sirottelin märän kankaan päälle suolaa.

Then I took some natural white fabric and the fabric emulsion paints. I mixed two kind of blue with emulsion and sprayed it to the fabric. When all the fabric was wet, I strewed some table salt on to the fabric. Result is vivid, white spotted blue fabric, which I like.


Tässä värjätyn kankaan päällä on väripigmentit, emulsio, suihkepullo sekä ruokasuola.
Huomaa kankaan pinnalla oleva suola.
Here on just dyed fabric is colour pigments, emulsion, spray bottle and table salt.
See the strewed salt on the fabric.





Tässä kuvassa suola on vaikuttanut jo jonkin verran.
Here salt has affected a while.





Läheltä juuri värjätty kangas näytti tältä. Suola on jo alkanut vaikuttaa väripintaan.
Nearby just dyed fabric looked like this. The salt affects the colour already.


Kun kangas oli yön aikana kuivunut, silitin pesin sen saadakseni suolan kankaan pinnalta ja varmistuakseni kangasvärin pysyvyydestä. - Suolaa oli kankaassa niin paljon, että siitä jäi valkoinen karsta silitysraudan pintaan. Onneksi suola on vesiliukoista, pesin raudan pohjan vedellä.

When it was dry, I ironed the fabric and and washed it up because to remove the salt on fabric and to be assured the constant of fabric colour. - There had been so much salt on the fabric, that it remaided on the bottom of the iron. But no problem, salt dissolves with water. So I washed up also the bottom of iron



Tältä värjätty ja pesty kangas näyttää luonnonvalossa.
Here the dyed and washed up fabric in daylight.


Seuraavaksi kokeilen, millaisia kuvioita saan emulsiovärin ja suolan avulla turkoosiin kankaaseen.
Next time I’ll experiment, how the sprayed fabric colour emulsion and salt treatment affect the turquoise fabric.


*****

Muistathan ottaa osaa yllätysarpajaisiin.

Osallistut arpajaisiin ilmottautumalla eilisen postauksen kommettilaatikkoon huhtikuun aikana. Saamiani vastauksia oli ilo lukea, mutta vielä kaipaan juuri sinun mielipidettäsi.



maanantaina, huhtikuuta 09, 2007

Kangastuksia uudistuu

No niin, olen vihdoinkin siirtänyt kaikki vanhat kirjoitukset sekä Kangastuksia Patchworks -pääblogistani että Kangastuksia-sivublogistani tänne saman osoitteen alle. Vielä on kuitenkin paljon tekemistä, mm. linkkilista on vielä kokonaan laatimatta ja kommentit siirtämättä. Linkkilistan laatiminen tässä uudessa Bloggeri-versiossa ei pitäisi olla kovin vaikeaa, mutta kommenttien siirtäminen voi olla vähän hankalampaa, ainakin minun IT-tuntemuksellani tai oikeammin sen puutteen vuoksi.

Suurin syy uudistettuun versioon siirtymiselle olikin juuri linkkilistan vaivaton laatiminen uudessa versiossa. Turhauduin, kun HTML-taitoni olivat niin alkeellisia, että en saanut vanhassa blogiympräistössä olevasta Patchworks-blogistani juuri sellaista kuin halusin.

Blogiuudistuksen kunniaksi haluan järjestää pienet yllätysarpajaiset.

Ilmottaudu kommenttilaatikkoon niin voit voittaa pienen tilkkutyöyllätyksen ihan omaksi.

Kerro myös, millainen tilkkutyö olisi sinun unelmien tilkkutyösi:

  • Millaisen tilkkutyön huolisit itsellesi tai lahjaksi? Minkämallinen, -värinen ja -hintainen sopisi sinun makuusi, kotiisi tai kukkarollesi?
  • Onko pääpaino kauneudella vai käytännöllisyydellä, kun valitset tilkkutyötä? Kuinka paljon hinta ratkaisee ostopäätökseesi?
  • Millaisesta tilkkutyöstä et missään nimessä pidä?
  • Mitä muuta vaadit hyvältä tilkkutyöltä kuin sen, että se on hyvälaatuinen ja kestää myös vesipesun?
Aikaa arpajaisiin osallistumiseen on koko huhtikuun ajan.


20.4. Muistakaahan laittaa myös jokin nimimerkki (ja mahdollinen blogiosoite) kommenttiinne. Näin on helpompi toimittaa aikanaan arpajaisvoittokin perille. :)


lauantaina, huhtikuuta 07, 2007

April 04, 2007 Lisää uusia tyynyjä / More new pillow cases




Ompelin lisää tyynyjä. I sew more pillow cases.




Tässä tummansininen versio poseeraa sohvan nurkassa.
Here the dark blue version of my pillow case.




Ja beige. And tan version.



Ja tässä kolmikko poseeraa yhteiskuvassa.
And here they are, all three together.



Eikä tässä kaikki. Pöydällä on lisää samanmoisia. Myös uusia tyynyideoita odottaa toteuttamistaan.

And there is some more pillow cases in my desk. Also I have some new ideas of pillow cases are waiting for fulfilling.


*****


Olen uusimassa blogiani. Siirrän Kangastuksia Patchworks -blogin sekä Kangastuksia-blogin saman osoitteen alle. Tästä voi seurata haamupostauksia, mistä esitän pahoitteluni etukäteen.

I'm going to put my Kangastuksia Patchworks -blog and Kangastuksia -blog together to the same www-adress. Sorry about the ghost posts.

Labels: , , , , , , , , ,

April 02, 2007 Tyynyä pukkaa/ New pillowcases



Surautin tässä muutamia tyynynpäällisiä. Kaikissa tyynynpäällisissä on sama idea, nimittäin Mosaik Crazy-tekniikka. Väriyhdistelmät vaihtelevat hieman, mutta yleissävy on kuitenkin sininen.

I sew some new pillowcases with the same idea, Mosaik Crazy- technique. All the pillowcases are blue and bluish, with different fabrics.



Tässä on vaaleansininen kaunistus.
Here you are, the light blue beauty.



Ja tässä tyyny takaa. Huomaa, nappien väliaikainen kiinnitys nuppineuloilla. Piti nimittäin saada äkkiä valokuvat blogiini.

And here is the backside of pillowcase. See the buttons temporary fixed with the pins. I liked to put the photos quickly in my blog.


Labels: , , , , , , ,

March 28, 2007 Pöytäliinaa tuunaamassa/ Recycling the table cloth




Olen aina ihastellut, kuinka kierrätysmateriaalia hyödynnetään tilkkutöissäkin. Tarvitsee vain kulkea silmät auki ja mieli avoinna.

Eilen löysinkin kirpputorilta kivan näköisen sinisellä langalla käsin kirjotun pellavaliinan, jossa on nyplätty pitsi. Liina oli miltei virheetön, vain pieni reikä yhdessä reunassa. Liinan voisi tietysti käyttää sellaisenaan, liinana. Reiän voisi peittää jollakin esineellä.

I have always liked recycling even with quilting. All you need is open mind and eyes.

At yesterday I found at fleamarket a small linen tablecloth with hand embroidery and lace. Almost perfect tablecloth had a tiny mistake, namely hole in one side near the lace. You can use tablecloth as it stands, if you mask the hole somehow, or you can recycle the table cloth.


z
Uusi kirpputorilöytö. Liinan koko on noin 80 cm x 80 cm.
Kuvassa reikä näkyy oikeassa laidassa taiteen alapuolella.
My new flea market find. The linen tablecloth is about 80 cm x 80 cm.
You can find the hole in the middle of right side under the foldmark.


Toisaalta siitä saisi tuunattua jotakin uutta. Tarvitaan vain suunnitelma, sakset ja vähän lisää pellavakangasta, esimerkiksi luonnonväristä, valkoista ja sinisen eri sävyjä.

But if you like to recycle the table cloth, you need only a good plan, scissors, and some linen, perhaps white and some blue tones.


z

Visualisoidakseni liinan eri käyttömahdollisuuksia taittelin sitä. Miten voisin hyödyntää kahta samankokoista puolikasta?

I needed visual aspects for my plans. So I folded the cloth some way. How I could use two similar parts of table cloth?


z

Mitä käyttöä voisi olla neljällä samankokoisella neliöllä?
Or with four parts?





z

Entäpä jos neliöt leikkaisikin leikkaisikin vielä kolmioiksi?
And if I cut the tablecloth in big triangles.


Kolmioit voisi leikata vielä pienemmiksi kolmioiksi. Väliin erivärisiä pellavakolmioita ja pitsinpaloja.
Then I could cut them even smaller triangles. Between the triangles I could sew some more lace and new linen fabric.


Mitä muuta liinasta voisi tehdä kuin isomman pöytäliinan tai pari pienempää? Kenties tyynynpäällisiä? Tai ehkä paremmansorttisen esiliinan? Vai piilottaisinko sittenkin sakset tältäkin liinalta?

What I could make? - one bigger tablecloth with recycling idea, or some smaller tablecloths? Or some pillow cases? Or a fine apron?

Or is it better to hide the scissors even in this case.





Labels: , , , , , ,

March 23, 2007 Hame/Skirt







Klikkaa kuvaa suuremmaksi nähdäksesi kaavan hauskan idean.
Please, click the photo, and see the nonsymmetric idea of pattern.



Tilkkutöiden tekeminen on ollut hieman jäissä viime aikoina. Luulen kuitenkin, että siihen tulee muutoksia, sillä innostuin ottamaan taas ompelukoneen esille, ja päässäni pyörii monta uutta ideaa, jotka odottavat toteuttamista.

Ompelin Eurokankaasta talvella ostamastani vihreästä kankaasta itselleni puolihameen. Kaavat ovat Ottobren uusimmasta lehdestä (2/2007). Kangasta kului noin 1½ metriä, sillä helman keskiosassa on epäsymmetrinen leikkaus ja alaosa on lievästi kellottuva. Hame yltää polven alapuolelle. Kangas on hieman joustavaa, joten sain opetella uuden koneeni hienouksia. Ilokseni havaitsin, etten tarvitsekaan saumuria, en ainakaan vähään aikaan, koska koneessa on monta hyvää jousto-ommelta.

Hame tarvitsee vielä sopivan yläosan. Olen jo leikannut sen. Kohta rupean ompelemaan sitä.


I haven't had a inspiration to make patchworks, but it is going to change, I think. I have many new quilting ideas waiting for me to make them real.

I took my sewing machine available on the table, and I sew the skirt.

Pattern of m
y new skirt is in Ottobre 2/2007. Please, click the photo, and see the nonsymmetric idea of pattern.

I'm going to sew top, too. Very soon!


Labels: , , ,


// posted by Kangastuksia @ 14:32:00 2 Comments

March, 17, 2007 Messutuliaisia




Kävin lauantaina Turun käsityö- ja sisustusmessuilla sekä taide - ja antiikkimessuilla, kun kerran samalla lipulla pääsi. Messukeskuksessa ei tällä kertaa ollut yhtä kamalaa tungosta kuin syksyllä. Käsityöyrityksiäkin oli syksyistä vähemmän. Löysin kuitenkin itselleni paljon hauskaa ja hyödyllistä.

Ostin kolme puista rintaneulaa. Firma on uusi ilmajokinen yritys.

Löysin itselleni monitoimi-ihmelaukun, johon sopii kännykkä, rahat, luottokortit ja kynällekin on varattu paikka. Silti laukku on kaunis ja aitoa nahkaa. Hintakin oli kohdallaan. Kukkarossa on sekä olkahihna että mahdollisuus pujottaa vyöhön.

Ostin neljän pussillisen verran värimultaa, kirkasta ja turkoosia.

Löysin käsityökirjoja: tilkkutyökirjoja, sukkahousuenkelikirjan sekä värjäämisestä kertovan kirjan. Osa kirjoista on norjaksi. Osaan ruotsia kohtuullisesti, joten arvelen saavani selvää ohjeista. Sitä paitsi kuvat ovat selkeitä, ja niitä tutkimalla varmaan selvitän pahimmat ongelmat.
Ostin grafiikanlehden kokkolalaiselta taiteilijalta. Lupasin käydä hänen ateljeellaan, kun seuraavan kerran käymme Kokolassa kyläilemässä. Halusin grafiikanlehden kehystämättömänä, sillä pidän siitä, että tauluissa on samantyyliset kehykset.

Tunsin oloni onnekkaaksi, kun löysin 6 mm:n pyöröpuikot. Tarvitsen niitä petrolin väriseen villatakkiin. Ostin myös kierrosmittarit, pitsihaarukan (olen joskus nuoruudessani omistanut sellaisen, mutta tietenkään se ei ole enää tallessa) sekä kukkapitsihökötyksen, jolle en tiedä virallista suomenkielistä nimeä. Tiedän kuitenkin, miten se toimii.

Taide-ja antiikkimessuilla näin monta hyvännäköistä huonekalua ja sisustusesinettä. Myös lasiesineet kiinnostavat minua. Näin myös sellaisia esineitä, joita on minulla itselläni. Hämmästelin, kuinka arvokkaita ne ovat. Näyttää siltä, että Laila Zinkin Kupittaan tehtaalle suunnittelemat naisaiheiset tuotteet ovat nyt todella suosittuja.



Kuvaa “http://riemun.huuto.net/auctionimages/d/18/588b339ab39a564c8ac26d818a24b-medium.jpg” ei voida näyttää, koska se sisältää virheitä.

Vilkuilin taulujakin. Jotkut taulumaakarit eivät innosta, toiset taas sitäkin enemmän. Toisissa tauluissa maksoi ihan selvästi tekijän nimi.

Labels:


// posted by Kangastuksia @ 21:48:00 0 Comments

March 03, 2007Jälleen villatakkeja/ cardigans again




Kudoin punaista villatakkia talvilomaviikolla kainaloihin saakka. Sitten huomasin, että takista tuleekin minulle aivan liian suuri. Joudun purkamaan sen uudelleen. Lisäksi huomasin, että takki ei tulisi ikinä istumaan päälläni kauniisti, mikäli neuloisin sen pyöröpuikoilla ilman vyötärökavennuksia. En saisi kuitenkaan pitsineuletta kylliksi kauniiksi kavennusten kohdalle. Niinpä pitää ottaa lusikka kauniisti käteen ja ruveta kutomaan etu- ja takakappaleet erikseen. Mieluummin siis kärsin sivusaumojen ompelun vaivan kuin katselen rumasti hyppelehtiviä pitsikuvioita kainalon alla.

Purkaminen on todella ikävää. Niinpä olen lykännyt sitä toistaiseksi.

At winter vacation I knitted the red cardigan to the armpit. Then I noticed, that the cardigan is too big for me. I must undo it again. I learned too, that cardigan never will be beautiful on me, if I knitted the parts together without the waist narrows. And the lace will be spoiled because of narrows. So I must knit the cardigan parts separately, and then the cardigan will be nice.

I do not like undoing, but now it is necessary.


Liian suuri punainen villatakkini, joka on saanut purkutuomion.
Too big red gardigan waiting for reknitting.



Olen himoinnut petrolinsinistä villalankaa syksystä saakka. Jostakin syystä en kuitenkaan ole osunut sellaiseen kauppaan, jossa petrolia löytyisi. Nyt sitten lykästi, ja vielä omassa ruokakaupassani. Hamstrasin kaikki kahdeksan Aino-kerää itselleni ja rupesin vääntämään uutta villatakkia. Tällä kertaa teen etu- ja takakappaleet erikseen. Kuvassa on villatakin takakappale. Neule edistyy kivasti isoilla puikoilla. Kudon myös töissä kaikilla mahdollisilla tauoilla. Eipähän tule ryystettyä kahvia eikä mussutettua pullaa, kun kilkuttelen puikoilla. Kutominen on siis hyvä laihdutuslääkekin!

Nappasin villatakin pitsineuleen uusimmasta Modasta. Minulla on ollut aikoinaan harmaa mohairneule, jossa on samanlainen pitsineulos, ja silloin jo halusin oppia neulomaan tätä pitsiä. Nyt osaan!


I have had lust for greenish blue yarn all the winter, but never found the greenish blue yarn enough for me. But some days ago I was really lucky and found the suitable wool yarn in my daily grocery! So I bought all eight yarn balls and started to knit the another cardigan for me. It is very easy and quick to knit thick wool with big sticks. And I knit at work, too. When the other drink coffee and eat cakes, I only knit. So knitting is really healthy loosing weight medicine, too!

I took the lace at, the newest Moda, Finnish handicraft magazine. I have had a pullover with same kind of lace. Even then I wanted to learn to knit the lace, and now I can!



Petrolinsinisen villatakin takakappale.
Greenish blue gardigan at back.


Aion tehdä myös etupuolelle mallin mukaisen pitsineuleen. Haluaisin kuitenkin tehdä vähän vetävämmän etuosan, ehkä yritän tehdä eteen viistot reunat. Viistoaminen pitää kuitenkin tehdä vasta pitsireunan jälkeen, joten jännitän jo edeltä käsin, osaanko tehdä juuri sellaisen etumuksen kuin mielessäni näen.



Idean petrolinväriseen villatakkiin nappasin uusimmasta Modasta. Alkuperäinen neule on ohutta puuvillaa.
The idea of my greenish blue cardigan is from handicraft magazine. The original cardigan is maden thinner yarn than my own.



En pidä myöskään mallin lyhyistä ja kapeista hihoista, joten siihenkin tulee muutoksia. Onneksi en yleensäkään tee ohjeiden mukaan vaan käytän mallikuvia vain ideointiin. Tämäkin malli on tehty ohuesta puuvillalangasta pienillä puikoilla. Minulla taas on paksu villalanka ja isot puikot.

I'm going to knit the lace at front part, too. But I'd like to fix the front suitable for me. I'd like fix the down edge. And I don't like too small sleeves, too. Fortunatelly I'm used to knit without instruction. I only learn the pattern as an idea. Even this pattern is made with thin cotton yarn with thin sticks, but I have thick wool yarn and big sticks.



P.S. Hetki sitten pikkuveljeni toi minulle lahjaksi neulekoneen, jonka hän oli ostanut tuttavaltaan. Kone on vielä paketissa, joten en tiedä vielä, millaisen aarteen sain. Tiedän kuitenkin, että kone on käyttökelpoinen iästään huolimatta. Avaan paketin vasta, kun muutamme isompiin tiloihin. Siihen saakka kudon käsin, vaikka saankin kutomisesta lihasjännitystä ja päänsärkyä.

Some minutes ago my little brother gave me a knitting macine for a gift. He has bought the knitting macine from his friend. My new treasure will stay because I have no space to use it, but later in our new house. I know, that knitting macine is usable but old and that is enough for me.




Labels: , , , ,



February, 22, 2007 Villatakkia pukkaa / Cardigan for me






Tarvitsen ihan tavallisia käyttöneuleita, omaperäisiä ja itselleni sopivia. Siinä siis hyvä syy kutoa itselleen. Toinen hyvä syy on se, että saa tehdä jotakin omilla käsillään. Joskus kuitenkin inspiraation odottelu on suorastaan tuskastuttavaa, kuten varmaan edellisestä postauksestanikin voi päätellä. Parahdus täytti tehtävänsä ja keksin yrityksen ja erehdyksen myötä mitä haluan tehdä. Sitten kun inspiraatio vihdoin saapuu, ilo on ylimmillään.

On vielä kolmaskin syy, miksi haluan kutoa enkä esimerkiksi ommella koneella. Lomalaisena haluan varmistaa, että tekeminen kulkee aina mukanani.
Ostin Neulojan käsikirjan kirja-alesta, ensimmäinen alan käsikirja.
I bought Knitting handbook in book sale.



Kirjassa on muutamia kivoja pitsineulemalleja, kuten Lehdet ja Virvatulet, joita aion käyttää tavalla tai toisella.

There are some nice lace, which I want to try, for example Leaves and Will-of-the-wisp




Tässä kokeilin lehtiä selkeänä raitana. Mallitilkkua oli selkeä ja helppo neuloa. Kuviokin näyttää kauniilta.

Here I tried ty knit Leaves. It is easy to knit and it is beautiful pattern.



Tässä toinen kaunis malli, Virvatulet. Kudon kaksinkertaisesta punaisesta puuvillalangasta itselleni villatakkia. En käytä valmiita neuleohjeita muuten kuin suuntaa antavasti.

Lanka viime syksynä alennusmyynnistä ostettu Viola 100% puuvilla, nelosen pyöröpuikot, etu- ja takakappaleet kudotaan yhtä aikaa. Silmukoita 240.

Here is the other beautiful patter, Will-of-the-wisp. I knit cardigan for me and use douple red cotton yarn. I don't use the ready patterns but patterns of my own.

Yarn red doubled Viola 100 % cotton, sticks number 4, the front and back pieces together.


Labels: , ,


// posted by Kangastuksia @ 19:37:00 0 Comments