December, 27 2005 Ensimmäinen posti

Jännittävää. Sain kuin sainkin luotua ensimmäisen bloggerini. Saapa nähdä, miten tässä käy. Sain jopa ensimmäisen kuvankin näkyviin. Tämän minä haluan :)

Kuvassa näkyvä keskeneräinen tilkkutäkki on vanhemmalle pojalleni.
This patchwork is for my eldest son.

Olen aina pitänyt tilkkutöistä. Niissä on jotakin vanhanaikaista ja romanttista. Ihailin tilkkutöitä käsityölehdissä ja -kirjoissa, mutta kesti todella kauan, ennen kuin uskaltauduin itsekin kokeilemaan. Pidin nimittäin itseäni kovin kärsimättömänä ja huolimattomana pystyäkseni sellaiseen tarkkuutta vaativaan työhön kuin tilkkutyö. Sitä paitsi aivan ensimmäiset näkemäni tilkkutyöohjeet oli tarkoitettu käsin ommeltavaksi. En osannut kuvitella itseäni askartelemassa pahvi- tai paperimalleja, joiden mukaan olisin sitten tikannut palaset yksitellen yhteen.

Vasta kun Suomeen tuli ensimmäiset pyöröleikkurit, leikkuualustat ja viivaimet, tunsin löytäneeni itselleni sopivan harrastuksen. Nautin koneella ompelemisesta. Se on luonteelleni sopivan vauhdikasta touhua. Hetkessä saatan luoda kymmeniä blokkeja. Päivässä saatan kasata tilkkutäkin. Usein juutunkin juuri tikkaamiseen. Tikkaan nimittäin käsin, sillä koneessani ei ole tikkausjalkaa. Käsintikkaaminen on varsintyöläs ja aikaa vievä työvaihe. Usein tyydynkin tikkaamaan blokkien reunuksia pitkin.

Aikoinaan tein tilkkutäkissä käyttämiäni nine patch-blokkeja ison kasan valmistaessani erästä toista tilkkutäkkiä. Tämän täkin lahjoitin arpajaisvoitoksi. Valitettavasti minulla ei ole kunnollista kuvaa täkistä enkä tiedä, kuka täkin voitti. Saimme kuitenkin arpajaisten avulla kartutettua lapseni luokan leirikoulurahastoa melkoisesti. Innostuin tästä nopeatekoisesta blokista niin paljon, että tein saman tien blokit kolmeen täkkiin. Kolmas on vielä pahemmin keskeneräinen.

Pojalleni halusin jotakin melko miehistä. Kaikki kankaat ovat ruudullisia ja sinisävyisiä. Vain muutama valkoinen tilkku korostaa täkin sinistä yleisilmettä. Olen ommellut kaikki blokit koneella. Tikkaan täkin käsin. Tikkaaminen on vielä hieman kesken.


*****

I have always liked patchworks and quilts. There is something old fashioned and romantic with these. I admired the artefacts in patchwork magazines and books, but it took quite long time, before I had the courage to try by myself.

I have never liked paper piecing. I’m too passionate for paper piecing, I thought.

Then became something new: sewing machine piecing and roll cutting. Oh, I was so happy; at last I could start my new hobby. It was so easy and quick to cut some stripes and then sew them together. In a moment I made dozens of blocks. In a day I can make a quilt top.

There is only one but! The quilting! It takes too long to quilt by hand. I have quite an old fashioned sewing machine without any quilting equipments. So I used to quilt quite simply way, along the block seam.

Many years ago I made quite a lot nine- patch -blocks, when I was making a quilt to charity lottery for my sons school. Unfortunately, I have no proper photos for this quilt. I even don’t know, who the quilt winner was, but we gave quite good money for lottery. So, I loved to do a pile of nine-patches because it was so quick block. Now I used some of these blocks for my older son’s quilt. For my son I liked to do some manly blue and checker with some white but no flowers. I made the blocks by machine. And now I’m quilting the whole beauty by hand.

posted by Kangastuksia at 6:17 PM