Olen aina ihaillut kaikenlaisia kädentaitajia, ei pelkästään ompelijoita, kutojia tai virkkaajia vaan kaikenlaisia käsitöissä kunnostautuneita. Niinpä olen haalinut suosikkilistalleni hyvin erilaisia käsityöblogeja, muitakin kuin blogin marginaalissa näkyviä. Eräs kiehtovimmista blogilajeista on korutyöblogit. Olen seurannut esimerkiksi Helmettiä suurinpiirtein siitä saakka, kun löysin käsityöblogit. Olen ihaillut hänen taidokkaita kädentuotoksiaan ja haaveillut notkeista sormista, joilla saisin metallilangan taipumaan mielikuvieni mukaan. Helmettiä lukiessani olen kuitenkin ymmärtänyt, että korujen tekeminen on ensinnäkin hyvin kallista ja toiseksi hyvin koukuttavaa. Niinpä olen jättänyt hopealangat taitavampiin käsiin, mutta rautalankaan minulla olisi varaa. Ostinkin rautalankakiepin vuosi sitten. Tarkoitukseni oli taivutella siitä mitä ihmeellisempiä ihanuuksia á la Strömsö, mutta sitten innostuin muista asioista.
Katsokaas näitä Strömsössä tehtyjä leivän rei'ittimiä.
Tällä viikonlopulla tuli sitten todistettua, että minusta ei ole vääntämään kovin kummoista rautalankamallia, ei edes itselleni. Rautalangan vääntäminen on nimittäin vaativa laji: tarvitaan parkkiintuneita sormenpäitä, rautaista kuntoa ja visuaalista silmää, jotta rautalanka vääntyisi juuri haluttuun malliin. Tarvitaan myös oikean paksuisia rautalankoja ja kunnolliset pihdit.
Ensimmäiset tuotokseni olivat aivan hirveitä, mutta yksi esine sentään saa armon: tein laakean maljamaisen esineen, joka kelpaa ulkoamppeliksi. Malja muistuttaa etäisesti tätä maljaa.
Vuoraan esineen sammalella ja istutan siihen syyskukkia. Amppeli sopisi joko oven pieleen tai parvekkeelle. Lisään valokuvan myöhemmin.
Lisää tietoa rautalangan taivuttamisesta löytyy netistä esimerkiksi hakusanoilla luffarslöjd ja wirework.
Sorry, English translation will be here later.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tervetuloa kommentoimaan!